lauantai 28. huhtikuuta 2012

Taikausko

Autokortillinen kaverini näki eilen ajaessaan, että tien yli juoksi kissa. "Onneks se ei ollut musta!"




"The folklore surrounding black cats varies from culture to culture. In Great Britain and in Ireland, black cats are a symbol of good luck. The Scottish believe that a strange black cat's arrival to the home signifies prosperity. In Celtic mythology, a fairy known as the Cat Sìth takes the form of a black cat. Black cats are also considered good luck in Japan.[3] Furthermore, it is believed that a lady who owns a black cat will have many suitors.[4] However in Western history, black cats have often been looked upon as a symbol of evil omens, specifically being suspected of being the familiars of witches, and so most of western and southern Europe considers the black cat as a symbol of bad luck, especially if one crosses paths with a person, which is believed to be an omen of misfortune and death. In Germany, some believe that black cats crossing a person's path from right to left, is a bad omen. But from left to right, the cat is granting favorable times.[5]


(Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Black_cat )

Tien yli kulkevan mustan kissan on uskottu tuovan hyvää tai huonoa onnea, samoin peilin särkymisen. Numero 13 on suurimmalle osalle merkki huonosta onnesta. Haarukan putoaminen lattialle tietää naisvieraita, veitsen taas miesvieraita. Samaan tahtiin keinussa keinuvat pääsevät samoihin häihin ja kukkapuskan morsiamen heittämänä nappaava pääsee naimisiin.

Näitä uskomuksia siis riittää... Mutta mistä ihmeestä ne oikein tulevat? Vanhan ajan tarinoista, mielikuvituksen rikkaudesta. Näitä uskomuksia voisi kuvailla sanalla fallacy (virhepäätelmä), tarkemmin ottaen post hoc ergo propter hoc (tämän jälkeen, siispä tämän vuoksi). Asia x tapahtuu ja sen jälkeen tapahtuu asia y -> tästä päättelemme, että koska asia x tapahtui ennen asia y:n tapahtumista, on asian y pakko olla seuraus asialle x. Keskiajan "noidat" on yhdistetty kissoihin, siksi niiden uskotaan olevan paha enne. Kulttuurisidonnaisiahan nämä kaikki uskomukset ovat, mutta mielestäni silti aika hataria perusteluiltaan, olivat sitten peräisin Kiinasta tai Ämerikän ihmemaasta.

Eilen söin suklaata illalla. Tänään aamulla herätessäni äiti totesi, että näytän krapulaiselta. Suklaan vika! Jos joka asiasta vääntäisi taikauskoisen virhepäätelmän, mitä tässä maailmassa enää uskaltaisi sanoa tai tehdä?

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Maailmankuvatesti

Hauska maailmankuvatesti Facebookin Atheism-yhteisöstä. Vastaa
kysymyksiin ja seuraa niille osoitettua nuolta eteenpäin.
Itsehän olen ateisti-eksistentialisti.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Uskonto - mitä se on?

Tiistaina 10.4. aloitimme viimeisen eli viidennen jakson Uudenkaupungin lukiossa, ja omalle kohdalleni se tarkoitti uskonnon ykköskurssin läpikäymistä tämän huhti-toukokuun aikana. Kurssin alussa opettaja esitti meille erilaisia mahdollisuuksia suorittaa kurssia itsenäisesti ja omalla tavallamme, ja yksi niistä vaihtoehdoista oli blogin - oppimispäiväkirjan, kantaaottavan blogin tai uutisikkunan kaltaisen blogin - pitäminen. Kuten arvata saattaa, kolme vuotta omaa blogia pitäneelle ihmiselle ei ollut vaikea pala päättää, mitä ryhtyä tekemään!



Ensimmäisellä tuplatunnilla pohdimme ryhmissä sitä, mitä uskonto oikeasti on ja miten sen selittäisimme jollekin, joka olisi kenties joltain toiselta planeetalta ja joka ei olisi ikinä kuullutkaan sanaa uskonto. Homma osoittautui yllättävän vaikeaksi, sillä sanat uskonto, usko, uskominen vilahtelivat lähes poikkeuksetta jokaisen ryhmän vastauksissa. 

Oma määritelmäni uskonnolle alkaa uskosta ja itsestä. Siitä, mitä ihminen on ja mitä hän haluaa. Kun tietää mitä haluaa, oppii tietämään miten haluamansa saavuttaa ja sitten tekee vaaditut asiat päästäkseen perille eli tavoitteeseen. Nyt hoxhox, toiselta planeetalta kotoisin oleva muukalainen - tunnistatko tämän tilanteen? Sinulla on paperi, kirjoita siihen ylös unelmasi. Suunnittele päässäsi reitti perille. Tiedosta, että pystyt siihen. Sano: "Minä pystyn tähän". Juuri noin.

Huomasitko? Uskoit juuri itseesi.

Uskon määritteleminen on vielä helppoa, mutta uskonnon määritteleminen ilman pidempää esivalmistelua on hankalaa. Jos pystyt tiedostamaan tunteen, joka sisälläsi on kun uskot itseesi, olet oikeilla jäljillä uskonnon suhteen. Erotus on ehkä siinä, että uskonnon usko on hieman abstraktimpi asia kuin jonkun materialistisen tai esimerkiksi työelämään liittyvän tavoitteen saavuttamiseen uskominen. Uskonto on pysyvä tila, jonkinlainen flow, joka elää sisällä ihmisessä ja määrittelee, millaisia valintoja ihminen tekee elämässään ja minkälaiset arvot hänellä on. Uskonto on sitä, että uskoo johonkin, jota ei voi nähdä eikä kuulla, mutta jonka voi tuntea ja josta voi mielessään muokata sellaisen, jota haluaakin uskoa. Esimerkiksi Jeesus, Jumalan Poika, on jostain kumman syystä esiintynyt vaaleaihoisena meidän Eurooppalaisten tarinoissa, kun taas etelämpänä hänellä on tumma iho. Kumpaa rotua se Jeesus olikaan? 

Eurooppalainen käsitys Jeesuksesta.

Jokainen määrittelee itse uskonsa ja sen, mihin uskoo, miten uskoo, milloin uskoo ja ennen kaikkea uskooko ollenkaan. Uskonto on tuntematon, näkymätön tuki arjen keskellä, joka osaa vaihtaa muotoa ja kävellä vetten päällä. Sen päämäärä on luoda turvaa ympärilleen, kehottaa ja kieltää tekemästä jotakin, pistää ihmiset kenties ajattelemaan ja toisaalta aiheuttaa hämmennystä kun sekaan eksyy joku toinen, joka ei usko tai uskoo eri tavalla tai eri asiaan. Uskonto on muuttuja, ei vakio.